tiistai 8. lokakuuta 2013

Miten eläin oppii?

Miten eläin oppii?

Seuraukset ratkaisevat käyttäytymisen ja käyttäytymistä vahvistavat seuraukset vahvistavat käyttäytymistä, jolloin käyttäytymisestä tulee pitkäkestoisempaa ja voimakkaampaa.

ELÄIN VOI OPPIA

POSITIIVISEN VAHVISTAMISEN KAUTTA:
  • koira saa halutun käytöksen jälkeen jotain mistä se pitää (esim. makupalan) . Palkitsemisella vahvistetaan käytöstä.
  • luoksetulo + makupala = luoksetulon varmistuminen

NEGATIIVISEN VAHVISTAMISEN KAUTTA:
  • koiralta otetaan pois jokin epämiellyttävä asia pois käyttäytymisen seurauksena esimerkiksi hihna löystyy koiran lakatessa vetämästä hihnassa

POSITIIVISEN RANKAISUN KAUTTA:
  • positiivisessa rankaisussa käyttäytymisen seurauksena lisätään jotakin mistä koira ei pidä esimerkiksi hihnasta nykäistään tiukasti koiran vetäessä.
  • HUOM! POSITIIVINEN tarkoittaa tässä yhteydessä vain jonkin lisäämistä, se ei tarkoita mitään hyvää!
  • koira haukkuessa hihnasta nykäistään terävästi, haukkumisen pitäisi lakata eli käytöstä vähennetään, mutta tapahtuuko oikeasti näin? Useimmiten vain ei-toivottu käytös vahvistuu (haukkuminen + nykäisy = haukkumisen yltyminen)
NEGATIIVISEN RANGAISTUKSEN KAUTTA:
  • negatiivisessa rankaisussa koiralta otetaan käyttäytymisen seurauksen johdosta jotakin pois kuten leikkikalu tai koiralle ei anneta huomiota (ns. jääkausi)
  • Ajatus: aina kun koira haukkuu, ei anneta huomiota ja haukkuminen muuttuu harvinaisemmaksi. Käytöstä vähennetään. (Toimiiko oikeasti? Haukkuminen + palkka = haukkuminen)
Meistä jokainen itse päättää minkä mukaan eläimiään kouluttaa, mutta jo oppimistapojen mukaan voisi miettiä kuinka pitkälle rangaistukseen perustuvat koulutustavat kantavat. Olemme oppilaiden kanssa miettineet näitä oppimistapoja myös ihmisten oppimiseen ja pohtineet sitä, että kuinka me itse haluaisimme oppia ja kuinka hyvin ne toimivat meillä ihmisillä.

Eli voidaan sanoa, että rankaisuun perustuvilla oppimis- ja koulutusmetodeilla:

  • rankaisu lisää stressiä
  • rankaisu lisää aggressioiden syntyä ja kääntyy usein sinua itseä vastaan
  • rangaistuksen pelossa eläimet oppivat välttelemään uuden oppimista ja eläimet ja ihmiset passivoituvat 
  • rangaistuksia käytettäessä niiden teho hiipuu, jolloin niiden on oltava aina voimakkaampia ja voimakkaampia, jolloin noidankehä on valmiina
Vahvistavalla oppimisella (positiivisella ja negatiivisella) saavutamme pitkäkestoista ja pysyvää oppimista ja meillä on hyvinvoivia ja oppivaisia eläimiä!
 
 

torstai 26. syyskuuta 2013

Nii-in mikä se on se hyvä eläintenkouluttaja:)

Minä olen Riikka Hartikainen. Toimin yrittäjänä Lemmikki- ja Hevostarvikeliike  Har-Min Farmi Oy:ssä.Yrittäjän sarkaa on takana noin yhdeksän vuotta. Olen kouluttanut työkseni koiria 2009 vuodesta alkaen. Olen käynyt Koirakoulu Vision koiranohjaajakoulun. Silloin kun kävin sen ei ollut mahdollisuutta suorittaa ammattitutkintoa eläintenkouluttamisesta.
 Nyt kun se on mahdollista ajattelin ottaa härkää sarvista ja suorittaa oppisopimuksella eläintenkouluttajan- ja trimmaajan ammattitutkinnot.  Trimmauskurssin kävin parisen vuotta sitten Pemolla, mutta silloin ei myöskään ollut mahdollisuutta vielä suorittaa näyttöä. Lisäksi opiskelen koirahierojaksi Eläinten luontaislääkintäkoulu Weterissä.
Minulla on viisi paimenkoiraa, kolme pitkäkarvaista hollanninpaimenkoiraa, picardienpaimenkoira ja briardin pentu.  Pohjustuksena siis oma taustani, joka toiminee aasinsiltana kysymykseen millainen on hyvä kouluttaja tai millaisia ominaisuuksia hyvältä kouluttajalta vaaditaan?
 Mielestäni täydellistä kouluttajaa tai oikeastaan täydellistä mitään ei ole olemassa:) Aina on parantamisen varaa ja usein itsekin joudun katsomaan peiliin ja miettimään esimerkiksi omia koiria kouluttaessani mitä tässä tilanteessa sanoisin asiakkaalleni. Palatakseni tuohon pohjustukseen ja alkuhöpinöihin voisin kuvitella, että hyvällä eläintenkouluttajalla on laaja näkemys ja kokemus eläimistä. Hän ymmärtää lajikohtaiset tarpeet ja hän ei inhimillistä eläintä liikaa. Hän osaa toimia eläinlähtöisesti, aiheuttamatta sille turhaa stressiä tai kipua.  Toisaalta hyvä eläintenkouluttajalla on myös hyvä ihmistuntemus ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Olen monesti törmännyt asiakkaita kohdatessa tilanteeseen, jossa toimin lähes psykologina:) Välillä tuntuu, että kun ihmiseltä saa tietynlaisen ”lukon” auki alkaa yhteistyö eläimenkin kanssa sujua. Kouluttajan mielestäni täytyy kyetä asettumaan sekä toisen ihmisen, että eläimen asemaan. Välillä on hyvä miettiä miltä minusta tuntuisi tuossa tilanteessa... Juttua näyttää riittävän. Pian tulee koirahieronta-asiakas paikalle, joten lopetan raporttini täältä tähän. Seuraavalla kerralla voin vaikkapa pohtia mitä se yrittäjän arki oikeastaan on.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Eläintenkouluttaja, kuka tai mitä hän on? Ja mitä hän tekee?

Kenestä on eläintenkouluttajaksi, millaisia ominaisuuksia häneltä vaaditaan? Tuleeko hänen olla rohkea ja huima leijonankesyttäjä vai henkilö, joka on varustettu "lehmänhermoilla".  Eläintenkouluttajan ammatista haaveilee moni nuori tyttö, mutta kenestä on oikeasti toimimaan eläintenkouluttajan ammatissa. Mitä on eläintenkouluttajan arki? Onko se koirantäytteisiä päiviä ja nauravaisia asiakkaita vai  rähiseviä "rakkeja" ja ongelmalastattavia hevosia? Tehdäänkö töitä maanantaista perjantaihin aamusin vai onko todellisuus jotain aivan toista? Onko todellisuus sitä, että syyssateissa vedetään koirakoulutuksia illasta toiseen arkisin ja pyhät ovat töitä aamusta iltaan? Ja maanantait ja jouluaatot ovat vapaita. Mikä on totuus, kertokaa tytöt täällä blogissa opiskelujenne aikana. Yhteinen matka alkakaamme!

tiistai 24. syyskuuta 2013

Mikä on eläintenkouluttaja?

Outi antoi blogin ensimmäisen aiheen: mikä on eläintenkouluttaja.

Osa eläintenkouluttajista kouluttaa eläimiä, mutta varmasti suurin osa eläintenkouluttajista toimii ammateissa, joissa he opastavat ihmisiä kouluttamaan eläimille oikeanlaisia toimintamalleja erilaisissa tilanteissa.  Ammattinimike voisi olla eläintenkouluttajan sijaan "eläintenomistajienkouluttaja" :) 

Itse teen töitä opaskoirakouluttajana. Opaskoirankouluttajan työn painopiste on vähän eri kuin "normaalissa" eläintenkoulutustyössä (esim. harrastuskoirien koulutusohjaajalla tai ongelmakoirakouluttajalla). Koulutan opaskoiraa ensin n. puoli vuotta, jonka jälkeen vasta alkaa näkövammaisen koirankäyttäjän ja opaskoiran yhteistyö- ja kotipaikkakoulutukset, joissa opastetaan koirankäyttäjää toimimaan yhdessä opaskoiransa kanssa. 

Itse oon viime aikoina pohtinut paljon sitä, millainen on hyvä eläintenkouluttaja. Suomen eläintenkouluttajat ry:n sivuilta löytyy hyvää pohdintaa aiheesta: http://www.elaintenkouluttajat.com/pdf/hyvakouluttaja.pdf

- Anne-Mari