Niin paljon opetettavaa...

...ja aikaa opetukseen vain rajallisesti!

Olen pohtinut viime aikoina sitä, millainen on hyvä opaskoira. Mitä kaikkea minun eläintenkouluttajana on tarkoitus opaskoiralle opettaa? Mitä sen tulee osata? Toki kaikki liikenteessä liikkumiseen liittyvät asiat, tottakai, mutta mitä muuta? Perustottelevaisuutta, tottakai. Paikalla oloa, istumista, odottamista, seuraamista jne. Entä sitten arjessa eläminen? Periaatteessahan opaskoirat asuvat opintojensa ajan tarhalla, mutta otamme niitä aina omien mahdollisuuksien mukaan kotiin "kotiopetukseen", jotta näemme, millaiset tavat niillä kotioloissa on ja jotta niitä voidaan opettaa myös kotitavoissa. Mikä on liian vähän kotitapojen opetusta ja mikä tarpeeksi? Sen tiedän, että "liikaa" tarkoittaa varmasti sitä, etten enää itse jaksa tehdä täysipainoisesti töitä, koska olen käyttänyt myös omaa vapaa-aikaani opaskoiran opetukseen. Tässä tullaan myös taas siihen kysymykseen, että millainen on hyvä eläintenkouluttaja? Varmaankin sellainen, joka tietää, mikä on "tarpeeksi" koulutusta kullekin koiralle kussakin tilanteessa? Apuja saa tutustumalla tulevaan koirankäyttäjään ja kartoittamalla sitä, millaisiin oloihin ja mihin elämäntilanteeseen koira tulee ja mihin käyttäjä opaskoiraa tarvitsee. Mutta mikään ennustajaeukko ei koirankouluttaja ole. Kaikkia vastaantulevia tilanteita on mahdotonta opettaa, vaikka haluaisikin.

Eilen juttelin puhelimessa yhden opaskoirankäyttäjän kanssa, jonka mielestä hänen koiralleen ei oltu opetettu tarpeeksi tottelevaisuutta. Ongelmana oli se, että kun hän meni kyläilemään opaskoiransa kanssa, opaskoira oli hyvin innokas ja halusi tutustua kyläpaikkaan kiertämällä kaikki huoneet ja tervehtimällä kaikki ihmiset. Tämän jälkeen opaskoira kyllä rauhoittui olemaan paikallaan käyttäjänsä jalkoihin. Minusta opaskoiran - labradorinnoutaja kun on - toiminta kuulosti ihan normaalilta koiran toiminnalta.  Silti minun täytyy ottaa käyttäjän kokemus totena ja miettiä siihen ratkaisuja. Samalla minun on kuitenkin yritettävä selittää tilannetta myös koiran kannalta niin, ettei siltä odotettaisi mahdottomia ottaen huomioon sen ikä ja käyttäjän ja koiran yhteiselon pituus.

Välillä tuntuu, että ihmisillä on kohtuuttomia odotuksia ja mielikuvia opaskoirien suhteen. Eräässä yleisötilaisuudessa meiltä kysyttiin, että mikähän on mennyt vikaan, kun uusi opaskoira on törmäyttänyt käyttäjänsä esteeseen. (ihmettelisin suuresti, jos opaskoira ei kertaakaan törmäyttäisi käyttäjäänsä esteeseen!) Useamman kerran opaskoiraa kouluttaessani olen saanut vastata kysymykseen, että miten me opetamme opaskoirille liikennevalot? (emme mitenkään - koira ei voi olla vastuussa liikennevalojen lukemisesta, siitä vastuussa on aina koirankäyttäjä) Opaskoira ei ole ihminen, eikä kone - kaukana siitä! On hassua, että ihmiset ajattelevat, että opasvaljaat tekevät koirista superkoiria :) Opaskoira on kuitenkin ihan tavallinen koira, ihan vaan se naapurin "musti", jolle on opetettu tiettyjä toimintatapoja, joita se parhaan sen hetkisen keskittymiskykynsä ja taitonsa mukaan toteuttaa. Välillä nuoren (ja vanhemmankin) koiran keskittymisen voi viedä jokin ihana haju - tai vaikka jokin kaupungilla vastaantullut asia, jota se ei ole koulutuksen aikana sattunut vielä näkemään. Opaskoira ei ole valmis koira lähtiessään oman käyttäjänsä luo. Ensimmäisen puolen vuoden, vuoden aikana tulee varmasti eksymisiä, törmäilyjä esteisiin ja muitakin yllätyksiä: "ai, tämä koira käyttäytyykin tässä tilanteessa näin!" Eivätkä yllätykset varmasti senkään jälkeen lopu, kun kyse on eläimistä!  Niinpä niin - se, mikä on tarpeeksi hyvä opaskoira ja mikä on tarpeeksi hyvä eläintenkouluttaja, riippuu ihan siitä, kuka asiaa arvioi. Mielenkiintoista tässä työssä on tasapainoilla ihmisten tarpeiden ja odotuksien ja koirien kapasiteetin ja koiran luonnollisten tarpeiden ja toimintojen välimaastossa. Miten saan parhaalla mahdollisella tavalla otettua huomioon sekä opaskoirankäyttäjän että opaskoiran tarpeet - ja siinä sivussa vielä mietittyä, miten paljon minä pystyn koulutukseen panostaa, jotta jaksan tehdä töitä myös jatkossa hyvillä mielin?

:)